AJANKOHTAISTA

9.3.2021
vihreät ehdokkaat janakkalassa ja hattulassa
- kaikkien aikojen ennätyslista janakkalassa

Janakkalan Vihreät ry on palauttanut ehdokaslistat Janakkalassa ja Hattulassa.
Janakkalassa ehdokkaita nimettiin 21, joka on kaikkien aikojen ennätysmäärä.
Hattulassa ehdokkaita nimettiin 4, joka on sama määrä kuin viime kuntavaaleissa.
Listoja saa täydentää toukokuun alkuun asti vaalien siirron takia.

Janakkalassa ehdolla ovat:

Fathi Ghazuan, 30, toimittaja, opiskelija
Helanen Kuura, 40, puuseppä, yrittäjä
Helin Paula, 52, vapaaehtoistyöntekijä, eläkeläinen
Hietaketo Janita, 24, lastenohjaajaopiskelija
Hirsioja Nina, 53, siivoustyönjohtaja
Islander Hanna-Leena, 44, diplomi-insinööri, yksikönjohtaja
Jansson Katja, 44, oppilaitossihteeri
Kaihovirta Kati, 48, sairaanhoitaja, hallintotieteiden ylioppilas
Koivula Seela, 40, yhteiskuntatieteiden maisteri, kotiäiti
Koskelo Mari, 41, sosionomi
Kosonen Leena, 52, sosionomi, johtava ohjaaja

Leiskamo Tiina, 43, senioripalveluiden toiminnanohjaaja, ohjaustoiminnan artenomi (AMK)
Lepistö Anssi, 41, sivistysjohtaja, kasvatustieteiden maisteri
Niittynen Laura, 21, lähihoitaja, sosionomiopiskelija
Nurmi Eini, 30, yhteisöpedagogi (AMK), työhönvalmentaja
Paikkala Hanna, 41, hankepäällikkö, hallintotieteiden maisteri
Peltomäki Katri, 44, varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomiopiskelija
Seppälä Suvi, 35, toiminnanjohtaja
Talikka Jorma (sit.), 59, vahtimestari, puuseppä
Toivola Marjukka, 53, kirjastovirkailija
Toivonen Leena, 60, toimistosihteeri, pääluottamusmies

Hattulassa ehdolla ovat:
Aronen Riikka (sit.), 46, diplomi-insinööri
Joutsenlahti Riitta-Liisa (sit.), 57, musiikin maisteri, kouluttaja
Monto Mari (sit.), 53, diplomi-insinööri
Roosendaal Johanna (sit.), 43, työpajapäällikkö, restonomi

Iät on merkitty listaan vaalipäivän iän mukaan (13.6.2021).

Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä vaalivastaaviin:
Janakkalassa Eini Nurmi, p. 040 5456 165 tai eini.nurmi@janakkala.fi
Hattulassa Riitta-Liisa Joutsenlahti, riittaliisa.joutsenlahti@hattula.fi

18.2.2021
mielipidekirjoitus -

Mitä tapahtuu mallinkaisilla?

Me janakkalalaiset olemme etuoikeutettuja, sillä moni meistä pääsee kirjaimellisesti kotiovelta metsään ja luontoon. Mallinkaistenjärven ympäristö on tästä yksi hieno esimerkki, sillä järvi on säilynyt vapaana sinilevästä kesäisin. Levävapaiden järviseutujen määrä ei ole valitettavasti Etelä-Suomessa nousussa – päinvastoin. Mallinkaistenjärven virkistysalue mahdollistaa luonnosta nauttimisen jokaiselle meille Janakkalassa. Nyt kuitenkin järven virkistysalueen kohtalo saattaa olla vaakalaudalla.


Jos suunnitelmat kaavoituksesta ja lisähakkuista järven itäosassa toteutuvat, on järven luonto vaarassa. Alueella on vanhaa metsää, joka toimii kotina monimuotoiselle lajikirjolle, joka harvinaistuu koko ajan. Pikkulinnut, lepakot ja liito-oravat ovat muutamia esimerkkejä alueen lajikirjosta. Luonnon monimuotoisuuden säilymisen merkitys on tieteellisesti tutkittua faktaa. Jos
lajikirjo heikkenee, luonnon kyky sopeutua muutoksiin vähenee. Heikennämme silloin luonnon vastustuskykyä. Lisäksi mökkiasutuksen lisääntyminen kaventaa kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia alueen käyttöön. Marjastus ja sienestysmaastot pienenevät sekä järven ravinnekuormitus lisääntyy, jolloin sen veden laatu kärsii.


Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka tavoitteena on suojella vähintään 17% metsistämme. Tavoitteesta ollaan kaukana, sillä tällä hetkellä luku on 6%. Etelä-Suomessa metsät ovat monimuotoisimpia ja silti täällä metsistä on suojeltu vain alle 3%.


Mallinkaistenjärven itäalueen luontoarvot perustuvat sen laaja-alaisuuteen ja luonnonmukaisuuteen. Näistä syistä sen suojelu, niin paljon kuin mahdollista, ja säilyttäminen virkistys- ja retkeilyalueena on ensiarvoisen tärkeää.


Mielestämme Mallinkaistenjärven kaavoitussuunnitelmia ei tule toteuttaa ja jo tehdyt hakkuut ja niiden laillisuus tulee tutkia. Haluamme kiinnittää huomiota tähän asiaan, jotta kuntalaiset muistaisivat alueen merkityksen ja ymmärtäisivät, että päätöksillä, joita nyt tehdään, on merkitystä tulevaisuudessa lapsillemme ja lastenlapsillemme. Mökkitonteista saatava rahallinen hyöty (Maanmittauslaitoksen mukaan keskimäärin 13€/m2 vuonna 2020), ei korvaa sitä menetystä, joka aiheutuu kuntalaisille ja luonnolle. Pidetäänhän huolta Janakkalasta ja sen upeasta luonnosta.

- Janakkalan Vihreät ry:n hallitus ja kuntavaaliehdokkaat